Shopping slavery

Mistress Insanityn, eli miut, pystyi bongaamaan Perjantain (16.7) Karjalaisesta. Hihkaiskaa, jos olette jutun jo entuudestaan lukeneet. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni minnuu kadulla tuijottavista oikeasti tunnistaa. =D Kuvaa tuplaklikkailemalla pääsee jutun lukemaan tarkemmin.



Asiasta kukkaruukkuun, postauksen pääasiallisena aiheena käsittelen materiaa. Materia tuo ihmisille aivan käsittämättömän paljon onnellisuutta. Niin myös minulle.
Olen materialisti varmasti viimeiseen henkäykseen asti, mielipuolinen shoppailf Yksi maailman ihanimmista asioista on löytää edullisesti jotain tarpeeseen tulevaa roinaa. Tai tarpeetonta, molemmat käyvät.

Ja näin heiluu jelly, ja jelly heiluu näin.. // polypop-mainos

Olen tr00 silikonimuottihamsteri. Totaalisesti hurahtanut kaikkien upeiden hyydykkeiden, vanukkaiden, moussejälkkärien ja muiden kermaisien ihanuuksien tekoon. Ihana mieheni sponssasi miun kokkailua (jälleen kerran) koulujen loppumisen aikaan uudella muotilla. Ja kyllä, kokilla ei ole koskaan liikaa vuokia. Ei silloinkaan, kun kaapeista loppuu tila. Mastardin erittäin kestävillä vuoilla on hintaa, mutta niin on myöskin laatua. Vuoka maksoi abouttia 30€. Puhtaasti pelkäksi hyydykevuoaksi hankittu.

Tuskan aikaan shoppasin kokkipuodista ihanat hyydykeleivoksille tarkoitetut vuoat ja elintarviketussin. Kohta on kyllä jo pakko päästä hyytelöleivosten väkerryksen kimppuun. Vuoka maksoi (kai?) noin 20€. Ei voi muistaa.

Jääpalamuotti tavaratorilta 1€. Konvehtien nypertämistä ajatellen ostettu, ainakin aikaisemmin nuo silikoniset muotit ovat olleet konvehtien tekemisessä ihan passeleita. Metallisia vuokia kun ei ihan heti ole vara ostaa.

kirkon ovesta kurkistaa ruumis, katoaa hitaasti horisontin taa...

Kuivakakkuvuoka oli halpa. Todella. Löysin vuoan alekorista paikallisesta Prismasta. Päätähuimaavaan hintaan: kymmenen euroa. Oh really? Näitä samoja vuokia myy myös confetti hintaan 42€. Tietysti mukamas laadukkaammalla merkillä ja blaa blaa. Prisman ökyhalpa vuoka on erittäin paksua, kestävää materiaalia.


Maista minuu!

Jos alku/jälkiruokansa haluaa koristella tai somistaa helposti, kannattaa ostaa maistelulusikoita. Nämä kivat posliinilusikat bongasin kirpparilta parin euron hintaan. Lusikkaan voi laittaa esimerkiksi mätiä blineille, tai kastiketta jälkkäreille.

Cup, vaan ei cupcake.

Löytyyköhän Decapitatedin lukijoista amerikkalaisten reseptien harrastelijoita?
Jos löytyy, käyhän kuomaseni kaupassa. Löysin nämä megakätevät amerikkalaiset cup-mitat neljällä eurolla. Eipähän tarvihe enää laskeskella, aivan superkätevää.

Huima laskutoimitus



Kansalaisia kaljattaa

Eikä tässä kaljasieppoisassa perheessä voi välttyä lasien särkemiseltä. Kyllä meillä kunnon kaljatuopit oli jo ennestään, vaan ne perkeleet hajosivat. Kännissä soheltaminen on kyllä todella kannattavaa. Alekori tarjosi meille uudet kaljalasit huokeaan hintaan.

Musiikkia on tänne Decapitatedin puolelle tupsahtanut yllättävänkin vähän, vaikka "music is my life" päteekin miun kohdalla. Kaijuttimet täysille, kunnon hardstyle/industrial/metalmusiikki pauhaamaan, letti heilumaan ja vispilät vispaamaan. Feel the beat while cooking! And love it. Tässäpä musaintoisille muutamia loistavia kokkailubiisejä.

Dragon and hunter - good and evil

Noisu f-x - cocaine

Grendel- harsh generation

Hocico- spirals of life

Deathstars - blitzkrieg

Al storm- Dirtbox

PAIN- shut your mouth

Psyclon ninen tunnetuin kipale Inri

Oh god. Miun on päästävä joskus reivaamaan ihan kunnolla.

Perhosvaikutuksia

Kati toivoi synttärikakukseen kakkua, jonka päällä komeilisi sininen perhonen. Täytteenä mansikka-ja valkosuklaamousset. Valkosuklaamoussen tekoon on varmasti useita erilaisia valmistustapoja, mutta mie käytän aina yhtä ja tiettyä. Täytteestä tulee miun tekotavalla erittäin voimakkaasti valkosuklaisen makuinen.

Kerman vatkaaminen kuumalla kelillä sucks big time. +30c sisällä ja kermanpursotusta kakun pintaan.. Ah mikä combo. On kyllä pakko myöntää, että toista kertaa en välttämättä ainakaan samalla kermalla alkaisi kakun reunoja pursottamaan. Koetin pakastaa vatkauskulhoa ja vatkainteriä hetken ennen pursotusta, mutta eipä tuo paljoa auttanut. Oli aivan millistä kiinni, ettei kerma olisi alkanut juoksettumaan. Auttaisikohan itse kerman nopea pakastus? Hmm.

Coffin butterflies

Niin ja siitä marsipaanimaalauksesta vielä.. Perhosmaalaus oli ensimmäinen tekemäni monimutkaisempi maalaus. Vaikeatahan tuo maalaus vielä tässä vaiheessa on, kun ei oikein tarkalleen tiedä oikeita tekotapoja. Eikä miun kuvaamataidon numerokaan koskaan ole mikään kovinkaan hääppöinen ollut. :D Leikkasin ensin marsipaanista kakun pinnan kokoisen rinkulan, ja sen jälkeen "piirsin" leivinpaperille aiemmin piirretyn kuvan läpi ääriviivat marsipaanin pintaan. Käytin piirtovälineenä cocktailtikkua ja lusikan vartta(teräväkärkistä). Sen jälkeen piirsin perhosten ja yksityiskohtien ääriviivat mustalla, ja lopuksi vaan värittelin sisustat. Kuulostaa helpolta, mutta ei se todellisuudessa ole. Ainakaan miun mielestä.

Pieninä yksityiskohtina pikkurillin sormenpään kokoisia miniruusuja ja tutti frutti crushia.

"Diamonds are a girl's best friend." .. tuttifrutin makuiset timantit.

~~~~~~~~


Kuva vähän vääristää. Ei sitä moussea todellisuudessa ihan noin paljoa ole.

Valkosuklaamousse (24cm kakun väliin)
1dl kuohukermaa
150g valkosuklaata
vaniljasokeria
2dl (vispi) kermaa
tomusokeria makeutukseen

Kiehauta kerma kattilassa ja sulata valkosuklaaa joukkoon. Mausta seos vaniljasokerilla.
Anna valkosuklaamassan jähmettyä jääkaapissa täysin kylmäksi ja vatkaa se jäähtyneenä vaaleaksi vaahdoksi. Vaahdota vispikerma ja lisää valkosuklaaseokseen kevyesti käsin hämmentäen. Mausta tomusokerilla tarvittaessa.

Videopostausta jälkiruoista, part 2

Edellinen, ensimmäinen videopostaus oli pintakatsausta jälkiruokien koristeluun.
Tämänkertaisessa videossa esittelen muutaman muunkin koristelutekniikan, pisaratekniikoita. Alla selventävät kuvat käyttämistäni tekniikoista. Jos jälkkäreiden koristelua käsittelevät videot miellyttävät, näitä voi olla tiedossa lisääkin.



Tekniikka numero 1: Pisaroiden asettelu kolmioiden muotoon
Tätä tekniikkaa selitin edellisellä videolla, hieman nopeasti ja epäselvästi.
Tekemästäni monster cupcake-mallikuvasta idea voidaan havaita kaikkein selkeimmiten. Pienet palluraviivat ovat kuviteltuja, eivätkä siis tule annokseen näkyviin. Annoksessa voi käyttää vain yhden kolmion koristelua (yhdistettynä muihin kastikekoristeluihin) tai kahta ristikkäistä kolmiota. Idea on yksinkertainen: Kolme pistettä muodostavat kolmion, ja kaksi kolmiota asetellaan eri värisillä kastikkeilla ristiin. Älä tee kolmioista symmetrisiä, vaan anna niiden leikata toisensa eri kohdista.



Tekniikka numero 2: Dotty line ja rikottu pisara
Tässä tekniikassa käytetään kastiketta normaalia enemmän, ja käytetyn kastikkeen/pyreen tulee olla paksuhkoa. Käytin opastusvideossa persikkapyreetä ison pisaran tekoon, koska lusikan kuvioinnit jäävät tällaiseen kastiketyyppiin parhaiten näkyviin. Lusikalla valutetaan paksua kastiketta lautaselle sadepisaran muotoon. Pisaran sisältä, noin 1cm yläreunasta, aloitetaan vetämään lusikan kuppiosalla jälkeä pisaran kärkeä kohden. Pienet pisarat valutetaan töpöttelemällä annokseen teelusikalla. Käytä lusikkakoristelussa apuna nuolijaa. Nuolijan avulla sotkua tulee itse koristeltavaan lautaseen vähemmän ainakin ensimmäisillä kokeilukerroilla. Ensikertalaisella lusikasta valuu helposti kastiketta jo kuljetettaessa lusikkaa koristeltavalle pinnalle. Harjoittele rauhassa, pisarakoristelua ei opi välttämättä ensimmäisellä kerralla.


Koristelutekniikka numero 4: Yhdistetyt kastikkeet
Valuta persikka/passionkastikkeella vesipisaran muotoinen kuvio lautaselle.
Valuta tekemäsi pisaran viereen toinen samanlainen pisara, eri värisellä kastikkeella.
Pisarat muodostavat sydämen. Ota käyttöösi varren päästä teräväpäinen lusikka, tai cocktailtikku. Aloita vetämään kiehkuroita tummemmalla kastikkeella pisaroiden reunasta toisen kastikkeen puolelle. Jatka, kunnes kastikkeet ovat kauniisti yhdistyneet.



Koristelutekniikka numero 5: Sydän pisarassa
Sydän pisarassa-koristelutekniikasta kannattaa rakentaa annoksen reunaan lyhyehkö rivi, yksinään tämä koristelu on aikalailla valjun näköinen. Valuta toisella kastikkeella annokseen sadepisaran muotoinen kuvio. Ota lusikan kärkeen aivan pieni määrä toista, eri väristä kastiketta, ja tee sillä pieni piste pisaran keskelle, leveään kohtaan. Vedä lusikan terävällä päällä pitkä veto pisaran leveästä yläreunasta kohti kapenevaa alareunaa. Tekemästäsi pisteestä muodostuu pieni sydän.

Tässäpä vielä esimerkki annoksesta johon tätä koristelutekniikkaa käytin:



Kuten kuvasta voidaan havaita, parhaiten sydänkoristelu toimii vaalean kastikkeen kanssa.
Tässä annoksessa käytin kokoonkeitettyä, vaniljaista kermakastiketta + vadelmamelbaa.

------------------------------

KASTIKKEITA HARJOITTELUUN:

Vanilja-kermakastike

2 munan keltuaista
150ml maitoa
100ml kermaa
2-3 rkl sokeria
halkaistu vaniljatanko, siemenet rapsutettuna

Kuumenna kerma ja maito kiehuvaksi halkaistun vaniljatangon kanssa.
Rapsuta vaniljatangon siemenet maitoon huolellisesti veitsellä. Anna maitoseoksen kiehua muutama minuutti.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi.
Jatka vatkaamista, ja lisää kuuma maito ohuena nauhana kokoajan sekoittaen.
Jos kastike on löysää, vatkaa sitä vesihauteen yläpuolella kunnes se sakenee. Älä anna keltuaisia sisältävän kastikkeen kuitenkaan kiehua, sillä se voi juoksettua.

~~~~~~

Mansikkakastike versio 1 (pyree)

200g pakastemansikoita
3 dl vettä
1 dl sokeria
(2 rkl likööriä, vanilja tai sitrus)

Sulata mansikoita hetki huoneenlämmössä/mikroaaltouunissa.
Soseuta hieman sulaneet mansikat sauvasekoittimella. Lisää sokeri ja vesi ja mausta liköörillä.

~~~~~~

Mansikkakastike versio 2 (coulis)

0,5 dl vettä
1,5 dl sokeria
200 g mansikoita


Ohjeet

Kuumenna vesi ja sokeri kiehuvaksi kunnes sokeri sulaa.
Lisää mansikat ja anna niiden pehmetä selvästi kastikkeessa.
Kuumenna kastiketta kunnes se sakenee hieman ja siivilöi lämpimänä.
Tarjoa lämpimänä tai kylmänä kastikkeena.

~~~~~~

Vadelmakastike (coulis)

300 g vadelmia
100 ml sokeria
2 rkl sitruunamehua

Ohjeet

Kaada vadelmat, sokeri + sitruunamehu kattilaan. Kiehauta ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 5-10min/ kunnes seos paksunee hieman. Siivilöi kastike toiseen astiaan tiheän siivilän läpi. Painele vadelmia siivilää vasten, jotta mahdollisimman paljon nestettä irtoaa. Tarjoile kastike huoneenlämpöisenä tai viileänä.

~~~~~~

Passionhedelmäkastike

10 passionhedelmää
0,6dl sokeria
0,2dl vettä

Halkaise passionhedelmät ja kaavi hedelmäliha kattilaan.
Lisää sokeri ja vesi, ja anna kastikkeen kiehua muutama minuutti, kunnes se sakenee.
Siivilöi kastike ja tarjoile.

~~~~~~
Kastikkeena voi käyttää harjoittelussa myös kaupan valmiita vaniljakastikkeita, tai vaikkapa soseutettua purkkipersikkaa.


Helevin hauskoja kokkailuhetkiä muillekin kastikehirmuille! ;)

Ja arvonnan voittaja on...

..............

Mustikoita ja puolukoita!

Decapitated foodin arvonta on nyt siis virallisesti suoritettu. Suurimmat onnittelut voittajalle, "Mustikoita ja puolukoita". Otathan yhteyttä pikaisesti sähköpostiini (mestattua.teuraslihaa@gmail.com), niin lähetän sinulle palkinnon. :)

Kiitoksia kaikille Arvontaan osallistuneille todella mukavista ideoista! Toteutan ehdottamianne herkkuja varmasti lähiaikoina, ja kuvailen sitten tekovaiheita videolle.

Tässäpä vielä voittajan kommentti:




Asiasta kukkaruukkuun. Rakkauteni ruokaan ja bloggaamiseen on nyt ikuistettu myös t-paidan muotoon. Painatin paidan Vistaprintillä hintaan 15€ + postikulut.
Aikalailla edullinen t-paita miun mielestä, huomioiden että halusin printin myös niskaan.
Ja voitte vaan kuvitella, kuinka paljon tätä paitaa rakastan. Uniikki, ainut kappale koko maailmassa! Decapitated Food \,,/

Tuskaista ruokaa

Tuskan aikaan pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa ihanan "Nokke kokkaa!"- blogin Nooran. Kiitoksia vuan mukavista illoista, muruseni! ^^

Ruokabloggaajat

Rokkari-Noora ;)

Tuska, ja tuskan ruoat olivat kyllä kieltämättä hyviä. Eivät aivan gourmet-tasoa, mutta hyviä siitä huolimatta. Tuskan aikaan jouduttiin elämään pääosin öisien grillien pöperöillä, mutta päiväsaikaan ehdittiin onneksi piipahtamaan myös parissa snägäriä paremmassa Restaurantissa. Ruokailimme Restaurant Carlito'sissa ja Kolme Seppää- Ravintolassa.

"Carlito´sin pizzat syntyvät huolella paistetun rapean pohjan päälle.
Käytämme aina meillä tehtyjä pizzakastikkeita sekä laadukkaita ja kokonaisuteen sopivia
täytteitä ja juustoja. Pizzat viimeistelemme tuoreyrtein."
// lainaus ruokalistasta

.. Ravintola on sisustuksellisesti viihtyisä, ja Carlitosin ilmapiiri on miellyttävän rauhallinen.
Hinta-laatusuhde on pizzoissa suurinpiirtein kohdallaan, vaikkakin hinnoissa on edelleen jonkin verran ilmaa.

"armoton ruokakriitikko".. or maybe not.

Kävimme Carlitosissa syömässä kahtena päivänä.
Varsinaisista lautasannoksina tarjoiltavista ruoista miulla ei ole älyttömän hyvää sanottavaa. Koska haluan olla rehellinen, koin saavani pizzan ostamisesta enemmän vastiketta rahoilleni, kuin tavallisesta lautasannoksesta. Tilasin "Grillattuja portobello-sieniä, pestoa, pinaattia ja mascarponerisottoa". Annos oli pienehkö. Ainut isohko miinus oli risoton valtava suolamäärä. Vaikka olen itsekin erittäin suolaisen ruoan ystävä, tuo risotto kiikkui syömäkelpoisen ja kelvottoman rajoilla. Ronski suolankäyttöhän on tiedostetusti meille kokeille oikea ammattitauti. Jos risottoon laittaa pestoa, kannattaa oikeasti varoa suolan kanssa. Pesto on itsessään (parmesaanin takia) jo melkoisen suolaista. Ravintola toimi kuitenkin asiallisesti, ja huomioi valitukseni. Sain risotosta hyvitykset, eli kokonaisuudessaan Carlitosista jäi hyvät mielikuvat.

Toisena päivänä söin itse Pizza Verduran (parsaa, latva-artisokkaa, kevätsipulia, chevreä, mozzarellaa, tuoretomaattikastiketta, tuoretta rucolaa). Koska en itse vuohenjuustosta suuremmin välitä, vaihdoin juuston aurinkokuivattuihin tomaatteihin. Hintaansa nähden tämä kasvispizza oli todella hyvä valinta. Täytteitä oli reilusti, ja parsan suurena ystävänä tykkäsin niistä pizzassa. Kanssaruokailijani söi Pizza Piccanten, joka oli kuulemani mukaan herkullista.




Tällä kertaa pizzassa oli sopivasti täytettä, isohkoina paloina.





Talon oma "Jenni Silvennoinen" - siideri herätti lähinnä hilpeyttä.
Koskaan en ole ko. henkilöstä kuullutkaan, mutta siideri oli makunsa puolesta ihan kelvollista. Jopa melkeimpä hyvää. Ei liian makeaa.

Suoraan sanottuna odotan jo sitä hetkeä, jona Johanna Tukiaisen oma bilesiideri lanseerataan.

Toinen ravintolavalintamme, Kolme Seppää, sai ainakin miun puolelta hyvät pisteet. Sisustus oli viihtyisä ja ravintolassa soiva musiikki sopi moderniin imagoon mainiosti.

"Kolme Seppää on kaupunkilainen kohtaamispaikka, jossa tavataan töiden jälkeen, nautitaan pitkistä illallisista tai poiketaan ostosten lomassa. Ravintola, baari ja terassi muodostavat virkistävän keitaan kaupunkielämän kuhisevan hyörinän keskelle."
// Lainaus nettisivuilta, http://www.rafla.fi/kolmeseppaa/fi/

Nautiskelimme Kolmessa Sepässä alkuruoat ja pääruoat. Jälkkärit jätettiin tällä kertaa väliin lievästi krapuloittavan olon takia. Miulle ei mikään erikoisen makea darrassa uppoa, suolainen sitäkin paremmin. :D




Otin alkuun Antipaston, eli " parmankinkkua, parmesan-rucolasalaattia, mozzarellaa, grillattuja kasviksia, herkkusieniä, aurinkokuivattuja tomaatteja ja oliiveja".
Muita kutkuttavia kasvissyöjille soveltuvia alkuruokia en listalta spotannut, vuohenjuusto-omelettia lukuunottamatta. Antipasti oli hyvää ilman kinkkuakin. Raikas ja hyvä alkuruoka, hintakin ihan kohtuullinen. 13,71€.





Ruokailija number 2 tilasi alkuruoaksi Carpacciota, eli "häränlihacarpaccio, parmesan dressing ja balsamicoa". Carpaccio on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista alkuruoista. Carpaccio on yleensä kypsentämätöntä naudanlihaa, joka on leikattu ohuenohuiksi siivuiksi.



On kyllä pakko todeta, että join elämäni parhaan Mojiton Kolmessa Sepässä. Taivaallisen hyvää. Passionhedelmämojitossa oli reilusti makua, ja juuri sopivasti makeutta. Reilusti jäitä, tuoretta minttua, limeä... Herkullista.




Pääruokana nautiskelin jälleen kerran risottoa. Kasvisruokavaihtoehtoja ravintoloista löytyy tiedostetusti äärettömän vähän, ja tässäkin ravintolassa tarjonta rajottuu lähinnä pizzojen ja risoton välille. Sad but true. Risotto porcini, täyteläistä tattirisottoa ja punaviinikastiketta.
Risotto oli makunsa puolesta hyvää. Listan lupauksen mukaan taatusti täyteläistä kyllä, juustoa ehkä melkeimpä liikaa. Koska mie olen todella tarkka ruokien koostumuksen suhteen (juontaa juurensa varmasti kansainvälisiin ruoanlaittokilpailuihin), oli risotto hieman löysähköä. Jos risottoa oltaisiin keitetty enempi kasaan, olisi koostumuskin ollut lähestulkoon täydellinen. Risottohan syödään useimmiten haarukalla, joten on sen myös pysyttävä haarukassa. Lusikoitava risotto onkin sitten asia erikseen. Punaviinikastike oli makunsa puolesta aikalailla tyypillinen ja maukas.



Kun vertaa annoskokoa, tämä lihaisan ruoan ystävän syömä pasta oli lähestulkoon kaksi kertaa suurempi. Ja taas kasvissyöjä jää nälkäiseksi. Linguine Cremolata sisälsi linguine-pastaa, äyriäisiä ja hummerivaahtoa.

ARMOTONTA lonkeropornoa

Annoksen sisältämästä minimustekalasta oli pakko ottaa lähikuva. Luikerot eivät ole välttämättä krapulassa sitä miellyttävintä ruokaa(?) :D Onhan tuo mustekala toisaalta ihan söpö.

~~~~~~~~
HUOM! Arvonta on käynnissä vielä muutamia päiviä!
Arvonta suoritetaan 11.7.2010

Päätön ruokakriitikko kuittaa ja jatkaa sienirisoton kokkaamista.